Microsoftin vuonna 2001 markkinoille lanseeraama Xbox-pelikonsoli oli haastanut perinteiset markkinajohtajat Sonyn PlayStationin ja Nintendon GameCuben tarjoamalla mahdollisuuden monipelaamiseen internet-yhteyden yli. Xboxin omistaja pystyi halutessaan pelaamaan pelejä reaaliaikaisesti Kiinassa asuvaa Xbox-käyttäjää vastaan/kanssa. Nokia päätti viedä ajatuksen vielä askelen pidemmälle ja mullistaa pelimarkkinat esittelemällä mobiilin monipelaamisen NGage-konsolin.
(Epä)onnistumisia on juttusarja projekteista, joissa olemme olleet mukana. Projektien loppuminen ei ole johtunut konseptin toimimattomuudesta, vaan pääasiallisesti vääristä markkinapositioista sekä reaalikysynnän puutteesta. Kaikissa tapauksissa markkinat ovat olleet aina oikeassa.
Epäonnistuminen nro 2: Konsolipelaaminen
Microsoftin vuonna 2001 markkinoille lanseeraama Xbox-pelikonsoli oli haastanut perinteiset markkinajohtajat Sonyn PlayStationin ja Nintendon GameCuben tarjoamalla mahdollisuuden monipelaamiseen internet-yhteyden yli. Xboxin omistaja pystyi halutessaan pelaamaan pelejä reaaliaikaisesti Kiinassa asuvaa Xbox-käyttäjää vastaan/kanssa. Nokia päätti viedä ajatuksen vielä askelen pidemmälle ja mullistaa pelimarkkinat esittelemällä mobiilin monipelaamisen NGage-konsolin.
Nokia pyrki luomaan pelimarkkinoille kokonaan uuden segmentin, jossa pelaajan ei enää tarvinnut omistaa pelikonsolia tai kiinteä laajakaistaa. NGage oli pelikonsoliksi muotoiltu matkapuhelin, joka otti mobiilin internetin kautta yhteyden muihin laitteen omistaviin pelaajiin ympäri maailmaa ja toimi ”aina mukana olevana” pelikonsolina. Nokian innovaatio tarjosi kaikki ominaisuudet yhdessä ja samassa paketissa.
NGage osoittautui muotoilultaan rumaksi, puhelinkäytettävyydeltään huonoksi, ja pelikokemukseltaan konsoleita heikommaksi. Puoli vuosikymmentä ennen sosiaalisen median syntyä pelkkä yhteisöllisyys ei riittänyt siivittämää konseptia voittoon. Nokian suurista panostuksista ja silloisen teknologian rajoja venyttävästä toteutuksesta huolimatta tuote floppasi.
NGage on esimerkki projektista, jonka epäonnistumista ei voi tietää etukäteen. Nokia loi kokonaan uuden kategorian – pelaamisen, yhteisöllisyyden & mobiliteetin yhdistävän tuotteen – jollaista ei oltu vielä koskaan nähty. Teoreettisesti on yhtä todennäköistä, että tuotteesta olisi voinut tulla yhtä suosittu kuin Applen lanseeraamista kosketusnäytöllisistä iPhone-puhelimista, joista tuli myöhemmin toimialan standardi.
Toisaalta esimerkki todisti jälleen käytännössä sen historian opetuksen, että aina kun yrittää luoda jotakin mitä ei ole vielä olemassa, joutuu ajoittain toteamaan, ettei sitä itse asiassa ollut alunperinkään olemassa.